Jyväskylän Perhepuistossa ei laitettu pensseleieitä naulaan vaan pikkupirpanat äiteineen ja isineen saapuivat Oikokadulle sankoin joukoin perinteiseen katumaalaukseen. Katumaalauksen järjesti Mäki-Matin perhepuisto. Enää ei Oikokatu 7:ssä nähdä Punanurkkaa ja vasemmistolaista opiskelijapolitiikkaa kuten 70-luvulla. Silloin laulettiin seudulla kansainvälistä ja muita radikaaleja politiikkalauluja, mutta ne ajat ovat olleet ja menneet eivätkä enää palaa. Tosin opiskelijan arki oli kovaa: opiskeluja ei rahoitettu opintorahoilla ja asumistuilla, vaan otettiin valtion takaamaa opintolainaa ja yritettiin valmistua työelämään niin nopeasti kuin suinkin. Opiskelujen päätyttyä opintolainan korko pomppasi 9 prosenttiin ja eikun lyhentämään lainaa!
Maaleja oli laitettu purnukoihin ja sekoitettu valmiiksi. Ja eikun pensseli käteen katua maalaamaan! Olin saapunut opiskeluajoilta tutulle Oikokadulle ryhmä-Rämän kanssa, jonka jäsenet olivat pikku-Minttu, Sussu, Mellu, Jaakko-setä ja allekirjoittanut. Keliä ei voinut moittia, sillä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli liki 30 astetta.
Mellu ja Sussu pohjamaalaavat hassunkurista matoeläintä siniseksi. Maalaukset säilyvät melko hyvin seuraavaan vuoteen.
Minttu on jo kokenut maalari, sillä hän oli maalaamassa samaisella kaadulla jo kaksi vuotta sitten. Mellu-täti valvoo tummana varjona työskentelyä.
80-vuotias Jaakko-setä seurasi katumaalausta ja kertoili samalla omasta lapsuudestaan, jolloin ei katuja maalailtu ja jo 10-vuotiaana hän oli mukana työelämässä. Perunanmullitukseen herättiin klo 5 juomaan korviketta ja kuudelta pellolle ja työt loppuivat illalla klo 7. Matkaa kouluun oli yli 10 km ja sinne mentiin, pyörällä, kävellen ja talvella suksilla. Koulumatkoihin meni 4 tuntia päivässä.
Perhepuisto järjestää Marianna Räsäsen kirjoittaman ja ohjaaman lastennäytelmän "Mummu ei tajuu" kesän aikana yhteensä 15 kertaa. Näytelmä liittyy Jyväskylän Kesään, jota on vietetty seudulla ja vuosikymmenten ajan seminaareineen ja erilaisine taidetapahtumineen. Eikun sinne!
